Hiphei!
Tällä viikolla peräti kolme juoksuun verrattavaa liikuntakertaa takana, eikä minkään aikana, saati jälkeen, minkäänlaisia kipuja. Jösses. Herttinen. Krooh. Edellinen kerta kun näin on päässyt käymään sijoittuu toukokuulle. Voin kertoa, että fiilis on aika tapissa tällä hetkellä.
Ei mulla muuta.
torstaina, lokakuuta 14, 2010
maanantaina, syyskuuta 27, 2010
keskiviikkona, syyskuuta 15, 2010
Välitilinpäätös 2010
Hiljaista on ollut viime aikoina suunnistusrintamalla, tai oikeastaan koko kautena. Homma kulminoitui Jukola-leiriltä alkaneen polven vioittelun räjähdysmäiseen kasvuun itse Jukolan viestin eräällä rastivälillä. Kytäjällä ei ollut kiva klenkata viheliäisen polvikivun kanssa seitsemää kilometriä. Seurauksetkaan eivät olleet kivoja. 2kk:n totaalinen ja siihen päälle vielä kuukauden puolitotaalinen juoksutauko. Nyt on keskiviikko ja lauantaina on SM-keskimatka, polvi on kyllä suht kunnossa, mutta akilles on ollut kipeä torstaista lähtien ja flunssa maanantaista. Alla tämän kauden kisat tähän asti, varsin mukavaa luettavaa.
17.4. Siljarastit: Tyydyttävä suoritus kauden alkajaisiksi
8.5. Karkkirastit: dns: - Iski kuumeen kaksi päivää ennen kisaa
19.5. Elonen-sprintti: kesk. - Siitepölyoireet
22.5. SM-sprintti, karsinta: hyl. - Väärä leima
15.6. Forssa-games: hyl. - Väärä leima
20.6. Jukolan viesti: Loukkaantuminen
22.8. Husqvarna: Juoksukunto aivan hukassa, kävelyksi meni
28.8. eGames: Ykköselle 4min hermopummi, loppu onneksi parempaa
Kyllähän tässä on jo pitkän aikaa ollut katse kohti kautta 2011.
17.4. Siljarastit: Tyydyttävä suoritus kauden alkajaisiksi
8.5. Karkkirastit: dns: - Iski kuumeen kaksi päivää ennen kisaa
19.5. Elonen-sprintti: kesk. - Siitepölyoireet
22.5. SM-sprintti, karsinta: hyl. - Väärä leima
15.6. Forssa-games: hyl. - Väärä leima
20.6. Jukolan viesti: Loukkaantuminen
22.8. Husqvarna: Juoksukunto aivan hukassa, kävelyksi meni
28.8. eGames: Ykköselle 4min hermopummi, loppu onneksi parempaa
Kyllähän tässä on jo pitkän aikaa ollut katse kohti kautta 2011.
sunnuntaina, toukokuuta 30, 2010
Unohdin likaiset bokserit Karkkilaan
Vietin viikonloppua sinikeltaisessa porukassa pohjoisella Uudellamaalla. Meininki oli sitä peruskauraa eli uskomattoman paskaa läppää ja täysin avointa vittuilua. Tais 10mila-sankari-Paukkunen yhden hyvän läpän viikonlopun aikana heittää. Jatkuvuus seurassa on myös taattu, sen verran hyvin junnutkin päätään aukoivat.
Perjantaina, kun treenin jälkeen pääsin leirimajoitukseen, niin luulin hetken tulleeni pysu-leirille, sillä pirtin edessä oli pyöriä enemmän kuin Laurilan Jussin kämpässä. Sisälle päästyä selvisi kuitenkin, että pyörät kuuluivat VMTL-osastolle eli hauki-Mattilalle ja pronssisoturi-Suonpäälle.
Name-dropping sikseen ja asiaan. Jos olisin idiootti, niin kertoisin nyt tyyppimaaston ominaispiirteitä sun muuta täysin aivotonta juttua, mutta matemaatikkona ymmärrän, että se on todella naurettavaa. Ei se maasto varsinaisesti mitään kuun kamaraa ole. Toki, jos tykkää neppailla varsinaissuomalaisilla avokallioilla, niin ehkä sitten. Suht samanlaista pohjaa ja puustoa on tarjolla muuallakin Suomessa. Toki, karkkilalaislähtöisyys ja syksyiset KurkoCupit Jyvässeudun paskimmissa maastoissa antanevat tasapuolisen vertailupohjan.
Oho! Tekstistä tuli melkein yhtä hyvä kuin perjantaisesta pasta-ateriastani.
Perjantaina, kun treenin jälkeen pääsin leirimajoitukseen, niin luulin hetken tulleeni pysu-leirille, sillä pirtin edessä oli pyöriä enemmän kuin Laurilan Jussin kämpässä. Sisälle päästyä selvisi kuitenkin, että pyörät kuuluivat VMTL-osastolle eli hauki-Mattilalle ja pronssisoturi-Suonpäälle.
Name-dropping sikseen ja asiaan. Jos olisin idiootti, niin kertoisin nyt tyyppimaaston ominaispiirteitä sun muuta täysin aivotonta juttua, mutta matemaatikkona ymmärrän, että se on todella naurettavaa. Ei se maasto varsinaisesti mitään kuun kamaraa ole. Toki, jos tykkää neppailla varsinaissuomalaisilla avokallioilla, niin ehkä sitten. Suht samanlaista pohjaa ja puustoa on tarjolla muuallakin Suomessa. Toki, karkkilalaislähtöisyys ja syksyiset KurkoCupit Jyvässeudun paskimmissa maastoissa antanevat tasapuolisen vertailupohjan.
Oho! Tekstistä tuli melkein yhtä hyvä kuin perjantaisesta pasta-ateriastani.
sunnuntaina, toukokuuta 23, 2010
Kevät tuli, minä en
17.4. Siljarastit: 56./66.
19.5. Elonen-sprintti: kesk.
22.5. SM-sprintti, karsinta: hyl.
Mahtava kevät takana. Huomenna alkaa Syksyksi kuntoon -projekti, vaikka tässä ennen syksyä onkin jotain pikkukisoja, kuten Suunto Games ja Jukolan viesti. Ennen kauden alkua tuli oltua vielä ihan hyvässä vauhdissa, mutta kevään sairastelut veivät vireen ja osittain motivaationkin koko touhuun. Täytyy vain toivoa, että siitepölyoireet helpottavat mahdollisimman nopeasti, sillä olo on tällä hetkellä aika tuskainen.
Tuosta Sm-sprintin karsinnasta täytyy sanoa sen verran, että vaikka hylsy täysin oma vika olikin, niin ei voi kuin ihmetellä järjestäjien logiikkaa rastimääritteiden kanssa. Jos kartta on kokoa lakana-A3, niin joko painetaan rastikoodi rastinumeron viereen tai annetaan ne irralliset rastimääritteet kaksi minuuttia ennen lähtöä. Ei voi olla niin vaikea asia. Rasti, jolta hylsy tuli taisi olla ainoa rasti koko karsinnassa, kun en viitsinyt alkaa etsiä rastimääritteitä taitellun A3-lakanan syövereistä.
Framåt!
19.5. Elonen-sprintti: kesk.
22.5. SM-sprintti, karsinta: hyl.
Mahtava kevät takana. Huomenna alkaa Syksyksi kuntoon -projekti, vaikka tässä ennen syksyä onkin jotain pikkukisoja, kuten Suunto Games ja Jukolan viesti. Ennen kauden alkua tuli oltua vielä ihan hyvässä vauhdissa, mutta kevään sairastelut veivät vireen ja osittain motivaationkin koko touhuun. Täytyy vain toivoa, että siitepölyoireet helpottavat mahdollisimman nopeasti, sillä olo on tällä hetkellä aika tuskainen.
Tuosta Sm-sprintin karsinnasta täytyy sanoa sen verran, että vaikka hylsy täysin oma vika olikin, niin ei voi kuin ihmetellä järjestäjien logiikkaa rastimääritteiden kanssa. Jos kartta on kokoa lakana-A3, niin joko painetaan rastikoodi rastinumeron viereen tai annetaan ne irralliset rastimääritteet kaksi minuuttia ennen lähtöä. Ei voi olla niin vaikea asia. Rasti, jolta hylsy tuli taisi olla ainoa rasti koko karsinnassa, kun en viitsinyt alkaa etsiä rastimääritteitä taitellun A3-lakanan syövereistä.
Framåt!
torstaina, toukokuuta 06, 2010
Nappulakauppaa
Edellisestä kirjoituksesta esille käyvä ahdinko on jatkunut, joten mitään uutta kerrottavaa ei juurikaan ole. Tällä viikolla on kuitenkin päästy uusiin sfääreihin vitutuksen osalta. Päätin lopputalvesta, että kisaan tänä keväänä huomattavasti vähemmän kuin aikaisempina vuosina, jotta harjoittelisin paremmin. Toteutus on kuitenkin ollut jotain aivan muuta. Pikkukremppaa ja sairastelua jatkuvasti, kermana kakun päällä tämän viikon kuumehourailut.
Yksi kisa siis takana tänä keväänä. Seuraava olisi ylihuomenna kotikulmilla, kotimaastoissa, Karkkilassa. Tällä hetkellä kuumetta ei ole, mutta kurkku hieman kipeä ja nenä tukossa. Väliin taitaa jäädä nekin kisat. Eihän tässä ole kuin koko kevät kotoisalla mielenkiinnolla odotettu lauantaista kisaa. Mutta, kyseessä on kuitenkin vain pikkukansalliset. Enemmän alkaa paniikki nousta parin viikon kuluttua käytävästä kevään ainoasta kisasta, jossa jotain tavoitteita on. Ei. Kyseessä ei ole miehinen SM-erikoispitkä, vaan mikkihiirien SM-sprintti. Tervehdyttyä on suuri kiire painaa paniikkinappulaa. Onneksi kyseessä on kuitenkin sprintti, joten lyhyillä vedoilla on mahdollista saada esiin se, mitä tarvitaan. Tai sitten ei.
My finger is on the button.
Yksi kisa siis takana tänä keväänä. Seuraava olisi ylihuomenna kotikulmilla, kotimaastoissa, Karkkilassa. Tällä hetkellä kuumetta ei ole, mutta kurkku hieman kipeä ja nenä tukossa. Väliin taitaa jäädä nekin kisat. Eihän tässä ole kuin koko kevät kotoisalla mielenkiinnolla odotettu lauantaista kisaa. Mutta, kyseessä on kuitenkin vain pikkukansalliset. Enemmän alkaa paniikki nousta parin viikon kuluttua käytävästä kevään ainoasta kisasta, jossa jotain tavoitteita on. Ei. Kyseessä ei ole miehinen SM-erikoispitkä, vaan mikkihiirien SM-sprintti. Tervehdyttyä on suuri kiire painaa paniikkinappulaa. Onneksi kyseessä on kuitenkin sprintti, joten lyhyillä vedoilla on mahdollista saada esiin se, mitä tarvitaan. Tai sitten ei.
My finger is on the button.
keskiviikkona, huhtikuuta 07, 2010
Ah, ahtaita aikoja
Tähdet meren yllä ensikättelyllä,
Lumoavat kutrit kauniit kauttaaltaan.
Tähdet meren yllä katoavat kyllä,
Rantaviiva katsojalta.
Ei niitä omaksi saa.
On helppo lahoavan jollan alla olla, ja odottaa.
Ah, ahtaita aikoja!
Mastot maata viistää, köli kohti taivaita tavoittaa.
Ah, ahtaita aikoja!
Ja minä öisiä airoja selällä soudan
Ja minä hämärän kaisloja keinutan.
Kuitenkaan jäädä ei voi aamuun tähden,
Tähden iäti olemaan.
Kuten helmat kohtalon, ovat ommeltuna
Riekaleista muiden purjeiden.
Kuten helmat kohtalon, ylös reivattuna
Valmiina vastaa tuuli urheiden.
keskiviikkona, maaliskuuta 24, 2010
En gång i tiden var jag en frälsare
Olin viime viikon lopulla hieman kipeä, joten lepoa tuli otettua. Tällä viikolla oon sitten jatkanut harjoittelua maltilla, juossut olen vain kahtena päivänä yhteensä tunnin ja 20 minuuttia. Fiilis voisi olla muuten ihan jees, mutta polveen sattuu sen verran, että vitutus on noussut taas lähelle supremum-arvoa. Herää vaan kysymys, että jos jo noilla juoksumäärillä alkaa kinnaamaan, niin a) mitä se meininki on, kun harjoittelu on taas täydessä käynnissä? b) onko tässä koko touhussa mitään järkeä?
Olisin ihan helvetin huolissani ellen tietäisi, että asfaltilla juoksu aiheuttaa mulle polvikipuja. Olisin ihan helvetin huolissani ellen tietäisi, että tämän viikon juoksualusta on ollut jotain aivan käsittämätöntä. Jos lenkin aikana pohjana on vuoroin asfalttia, kuulalaakerihiekalla päällystettyä asfalttia, vesilätäkköä, loskaa, lunta ja jäätä, niin jalkineen valinta on melkoinen ongelma. Nastattomilla lumi- ja jääkohdat on järkyttävää jännittämistä, melkein niin kovaa, että jännäkakka meinaa tulla ja nastallisilla asfalttipätkät on herkkua jaloille, oli kuinka "älynastat" tahansa.
Täytyy nyt jotenkin väkisin selvitä vappuun asti, jolloin Jyväskylässäkin päässee metsään juoksemaan. Hiihtää en enää hirveästi viitsi, sillä juoksukuntoa täytyy jo kohta löytyä, eikä juoksumatolla juokseminen mitään juoksua ole. Kai ne tossut kuluu Hippoksella ja Liikuntamyllyssäkin.
Olisin ihan helvetin huolissani ellen tietäisi, että asfaltilla juoksu aiheuttaa mulle polvikipuja. Olisin ihan helvetin huolissani ellen tietäisi, että tämän viikon juoksualusta on ollut jotain aivan käsittämätöntä. Jos lenkin aikana pohjana on vuoroin asfalttia, kuulalaakerihiekalla päällystettyä asfalttia, vesilätäkköä, loskaa, lunta ja jäätä, niin jalkineen valinta on melkoinen ongelma. Nastattomilla lumi- ja jääkohdat on järkyttävää jännittämistä, melkein niin kovaa, että jännäkakka meinaa tulla ja nastallisilla asfalttipätkät on herkkua jaloille, oli kuinka "älynastat" tahansa.
Täytyy nyt jotenkin väkisin selvitä vappuun asti, jolloin Jyväskylässäkin päässee metsään juoksemaan. Hiihtää en enää hirveästi viitsi, sillä juoksukuntoa täytyy jo kohta löytyä, eikä juoksumatolla juokseminen mitään juoksua ole. Kai ne tossut kuluu Hippoksella ja Liikuntamyllyssäkin.
maanantaina, maaliskuuta 22, 2010
Kausi alkaa
Alkutalven suunnitelmissa oli aloittaa kausi Karjaalla Billnäsin keskimatkalla vajaan parin viikon kuluttua. Kun katsoo ikkunasta ulos, niin fiksumpikin ymmärtää, ettei siellä juosta metriäkään suunnistuskilpailussa kyseisenä päivänä. Seuraavaksi päätin kauden avauskisaksi OK Raseborgin kansalliset viikko Billnäsin jälkeen. Nekin peruttiin. Seuraavana viikonloppuna on kalenterissa Silja-rastit ja Ankkurirastit ja puhuvat, että nuokin molemmat peruttaisiin. Seuraavana viikonloppuna onkin jo Finnspring, jonka pidemmän puoleiset ratapituudet sopivat kuin nakutettu tämän vuoden teemaan "Ennemmin puoli tuntia kovien jätkien vauhtia kuin kaksi tuntia ei-kenenkään vauhtia". Seuraavana onkin sitten 10mila Sveanmaalla, jonne en ole edes lähdössä. Sitä seuraavana taas "kotikisat" Karkki-Rastin järjestämänä, jotka ovat perinteisesti olleet sellaisia tunnin kisoja. Näyttääkin siis siltä, että ensimmäinen kisa, jossa tähtien asennot on kohdillaan siintää niinkin lähellä kuin 13.5. Prisma-rastien muodossa. Onhan tässä aikaa.
sunnuntaina, maaliskuuta 07, 2010
Bad Romance
On muuten aikamoisia lämpötilan muutoksia ollut viime aikoina. Puolitoista viikkoa sitten oli se parikymmentä pakkasta, viikko sitten parikymmentä lämmintä ja nyt jotain viisi pakkasta. Ilmastonmuutos on jännä juttu.
Paskan jauhaminen sikseen, tai oikeastaan tästähän se vasta alkaakin. Portugalissa tuli siis pyörähdettyä MS Parman satsningslägerillä. Helvetin hyvällä konseptilla järkätty leiri. Storsatsarit eli Carpenter, Etelä-Maskun kovin tenniksen pelaaja ja Pronssisoturi ovat kolme viikkoa lämmössä ja halukkaat saavat liittyä seuraan haluamakseen ajaksi. Itse olin matkassa viikon, treenipäiviä tuli vain viisi, mutta kyllä siinäkin ajassa sen kymppituntia ehti jolkotella.
Itse liityin seuraan Azinheiron majoitukseen, joka oli sijainniltaan loistavassa paikassa. Aivan vieressä pystyi tekemään hyviä treenejä ja kennelmäen kierroksen. Mutta joo, paskan jauhaminen sikseen. Lyhyitä vetoja oli heti ensimmäisenä päivänä vuorossa, muodissa kun ovat. Yllättävän hyvää suorittamista ottaen huomioon varsin hiihtopainotteisen talviharjoittelun. Innostuin heti ensimmäisenä päivänä lämmöstä ja vetäsin sen kolme treeniä, asfaltilla. Ei terve. Täydellinen ratkaisu.
Toisena päivänä oli kovaa suunnistusta avoimessa, mutta piikkipuskaisessa maastossa. Kahdelletoista asti pääsin, kunnes totesin, että polvi kinnaa sen verran vastaan, että suoritin harjoituksen keskeytyksen. Päivän ajan jalkaa venytin ja hieroin ja illan tullen laitoin taas lenkkarit jalkaan, olihan suunnitelmassa trendikkäät juoksutekniikat. Kolmas päivä meni pitkää työstäen rantamaastossa osittain kartan kanssa polven hieman jurnuttaessa. Samat hieronnat ja käsittelyt kuin edellisenäkin päivänä oli edessä iltapuhteena.
Neljäntenä päivänä suunnattiin Suskin ja Liis:n kanssa rajan toiselle puolelle eli Espanjaan. Itse pakkasin mukaan vain uikkarit ja pyyhkeen. Perillä kuitenkin selvisi, että tarkoitus oli suorittaa suunnistusvetoja eikä rannalla loikoilua. Espanjassa ei kuitenkaan ollut ollenkaan piikkipuskia tai muita epämiellyttävyyksiä, joten ei muuta kuin tossu syönnille speedoissa. Illalla ängettiin tennistähden ja etelähelsinkiläisten kanssa Teron ja Pronssisoturin romanttiselle iltavaellukselle lähivuorelle. Taisivat vittuuntua änkeämisestä pahemman kerran, sillä reitti kulki välillä läpi läpipääsemättömien piikkipuskien. Eipä siinä. Päivän piikkipuskakiintiö täyteen.
Viimeisenä treenipäivänä luki suunnitelmassa mäkivedot. Mittailin siinä hieman mäkeä ja tokaisin muille: "Ykkösellä ylös, tää on kuin Laajavuori". Kahdeksantoista minuuttia myöhemmin olin huipulla ja kello näytti keskisykkeeksi 189 ja maksimiksi 194. Fiksumpaa olisi kai ollut seurata muita ja tehdä suunnitelman mukaan, mutta äijä-asenne voitti. Illalla sitten se perus kennelmäen kierros ja viinipullo onnistuneen leirin päätteeksi. Esitin myös leirikuvaelman viisiminuuttisena performarssina pimeyden jo laskettua ja Polarin kellokin hävisi jonnekin.
Kotimatka Azinheirosta kesti sellaiset 15 tuntia ja nukkumaan pääsin viideltä aamulla. Ei ihan optimi, mutta minkäs teet. Lepoa pari päivää ja nyt on ensimmäisen leirin jälkeisen treenin jälkeen hyvä fiilis, sillä juoksu on nautittavan helppoa. Aitäh!
Paskan jauhaminen sikseen, tai oikeastaan tästähän se vasta alkaakin. Portugalissa tuli siis pyörähdettyä MS Parman satsningslägerillä. Helvetin hyvällä konseptilla järkätty leiri. Storsatsarit eli Carpenter, Etelä-Maskun kovin tenniksen pelaaja ja Pronssisoturi ovat kolme viikkoa lämmössä ja halukkaat saavat liittyä seuraan haluamakseen ajaksi. Itse olin matkassa viikon, treenipäiviä tuli vain viisi, mutta kyllä siinäkin ajassa sen kymppituntia ehti jolkotella.
Itse liityin seuraan Azinheiron majoitukseen, joka oli sijainniltaan loistavassa paikassa. Aivan vieressä pystyi tekemään hyviä treenejä ja kennelmäen kierroksen. Mutta joo, paskan jauhaminen sikseen. Lyhyitä vetoja oli heti ensimmäisenä päivänä vuorossa, muodissa kun ovat. Yllättävän hyvää suorittamista ottaen huomioon varsin hiihtopainotteisen talviharjoittelun. Innostuin heti ensimmäisenä päivänä lämmöstä ja vetäsin sen kolme treeniä, asfaltilla. Ei terve. Täydellinen ratkaisu.
Toisena päivänä oli kovaa suunnistusta avoimessa, mutta piikkipuskaisessa maastossa. Kahdelletoista asti pääsin, kunnes totesin, että polvi kinnaa sen verran vastaan, että suoritin harjoituksen keskeytyksen. Päivän ajan jalkaa venytin ja hieroin ja illan tullen laitoin taas lenkkarit jalkaan, olihan suunnitelmassa trendikkäät juoksutekniikat. Kolmas päivä meni pitkää työstäen rantamaastossa osittain kartan kanssa polven hieman jurnuttaessa. Samat hieronnat ja käsittelyt kuin edellisenäkin päivänä oli edessä iltapuhteena.
Neljäntenä päivänä suunnattiin Suskin ja Liis:n kanssa rajan toiselle puolelle eli Espanjaan. Itse pakkasin mukaan vain uikkarit ja pyyhkeen. Perillä kuitenkin selvisi, että tarkoitus oli suorittaa suunnistusvetoja eikä rannalla loikoilua. Espanjassa ei kuitenkaan ollut ollenkaan piikkipuskia tai muita epämiellyttävyyksiä, joten ei muuta kuin tossu syönnille speedoissa. Illalla ängettiin tennistähden ja etelähelsinkiläisten kanssa Teron ja Pronssisoturin romanttiselle iltavaellukselle lähivuorelle. Taisivat vittuuntua änkeämisestä pahemman kerran, sillä reitti kulki välillä läpi läpipääsemättömien piikkipuskien. Eipä siinä. Päivän piikkipuskakiintiö täyteen.
Viimeisenä treenipäivänä luki suunnitelmassa mäkivedot. Mittailin siinä hieman mäkeä ja tokaisin muille: "Ykkösellä ylös, tää on kuin Laajavuori". Kahdeksantoista minuuttia myöhemmin olin huipulla ja kello näytti keskisykkeeksi 189 ja maksimiksi 194. Fiksumpaa olisi kai ollut seurata muita ja tehdä suunnitelman mukaan, mutta äijä-asenne voitti. Illalla sitten se perus kennelmäen kierros ja viinipullo onnistuneen leirin päätteeksi. Esitin myös leirikuvaelman viisiminuuttisena performarssina pimeyden jo laskettua ja Polarin kellokin hävisi jonnekin.
Kotimatka Azinheirosta kesti sellaiset 15 tuntia ja nukkumaan pääsin viideltä aamulla. Ei ihan optimi, mutta minkäs teet. Lepoa pari päivää ja nyt on ensimmäisen leirin jälkeisen treenin jälkeen hyvä fiilis, sillä juoksu on nautittavan helppoa. Aitäh!
keskiviikkona, helmikuuta 24, 2010
Hankijuoksua
Pari nimeltä mainitsematonta seurakaveria, Tomi Mattila, Lasse Suonpää ja Markus Puusepp nyt ainakin, lähettivät hankijuoksun mallia videon muodossa. Olis varmaan isompikin objekti otsassa ellei huomenna itsekin kirmaisi lailla kevättuulen.
Video.
Video.
tiistaina, helmikuuta 02, 2010
Käyt taitoharjoituksissa ja lenkillä ja sitten se vaan joku kerta kisoissa osuu kohdalleen
Viime viikolla syötin hieman tehoja koneeseen ja nyt alkuviikosta se on kyllä tullut huomattua. Eilen lirvahti osa hiihdostakin vielä pahasti vk-puolelle ja tänään torkahdin luentotauolla. Yleensä torkahdan luennolla, joten tajusin jotain olevan pielessä.
Suunnitelmissa oli kiskaista illalla lyhyt TV-reipas, mutta ajattelin, että pitäisköhän levätä. Kotiin tultuani kävin lukemassa kevät-Heinosen blogia ja tajusin, että mulla onkin alikunto. Sitten eksyin vielä MSP:n keskustelupalstalle selaamaan "Viisauksia ja typeryyksiä harjoittelusta ja suunnistuksesta"-ketjua. Löysin sieltä pelkkiä viisauksia. Eihän siinä muu auttanut kuin laittaa nastalenkkarit jalkaan ja suunnata tiestölle.
Suunnitelmissa oli kiskaista illalla lyhyt TV-reipas, mutta ajattelin, että pitäisköhän levätä. Kotiin tultuani kävin lukemassa kevät-Heinosen blogia ja tajusin, että mulla onkin alikunto. Sitten eksyin vielä MSP:n keskustelupalstalle selaamaan "Viisauksia ja typeryyksiä harjoittelusta ja suunnistuksesta"-ketjua. Löysin sieltä pelkkiä viisauksia. Eihän siinä muu auttanut kuin laittaa nastalenkkarit jalkaan ja suunnata tiestölle.
perjantaina, tammikuuta 29, 2010
Kumien paukkumista pakkasessa
Vaikka aikaa on tullut vietettyä lähinnä laduilla ja yliopistolla, niin keskiviikkona oli taas suunnistamisen vuoro. Vuorossa oli KortSuCupin tammikuun osakilpailu, One-Man Ice-KortSu Relay, Seminaarinmäen kampusalueella tarkkuussuunnistus MM-mitalistin järjestämänä. Pakkasta oli kuulemma se rapsakka -22 celsiusta, mutta se ei menoa haitannut, vauhtia kylläkin. Jerdalen veti päkiäjuoksullaan muilta luut ja jäät kurkkuun. Aika jotain kakskolme ja puol, itse jäin joku kaks. Hyvä rata ja hyvä meininki myös kisan jälkeisessä saunaillassa. Spekuloinnissa ei kyllä päästy millään kevät-Heinosen mittoihin.
keskiviikkona, tammikuuta 13, 2010
Paljon on vettä virrannut Karjaanjoessa
Voisin tännekin jotain postata pitkästä aikaa. Alla teksti, jonka kirjoitin MSPF:lle.
A) Kauden tavoitteet
- Suunnistus: Jäi viime vuoden tavoitteet saavuttamatta, joten samoilla mennään kuin viime kaudella.
- Koulu: Keväällä 50+ opintopistettä ja syksyllä kandi kansiin.
B) Marras-joulukuu
- Parista aikaisemmasta kaudesta poiketen rikoin paikat jo ensimmäisellä kvartaalilla enkä toisella.
- Yritin tehdä korvaavaa mahdollisimman paljon, mutta elämän parista ylläripylläri -tapauksesta johtuen motivaatio aivan kaikkeen tekemiseen katosi aika tyylikkäästi.
C) Tammikuu
- "Ennemmin puoli tuntia kovien jätkien vauhtia kuin kaksi tuntia ei kenenkään vauhtia" -teemalla vedetään koko tuleva kausi. Sisältäen huomattavasti paljon enemmän tehoja kuin aikaisemmilla kausilla, pari kertaa viikossa pidempää (hiihtäen) ja myös huoltoon kiinnitetään enemmän huomiota.
D) Aikataulu?
- En ole aikataulussa, mutta toivottavasti mahdollisimman pian.
A) Kauden tavoitteet
- Suunnistus: Jäi viime vuoden tavoitteet saavuttamatta, joten samoilla mennään kuin viime kaudella.
- Koulu: Keväällä 50+ opintopistettä ja syksyllä kandi kansiin.
B) Marras-joulukuu
- Parista aikaisemmasta kaudesta poiketen rikoin paikat jo ensimmäisellä kvartaalilla enkä toisella.
- Yritin tehdä korvaavaa mahdollisimman paljon, mutta elämän parista ylläripylläri -tapauksesta johtuen motivaatio aivan kaikkeen tekemiseen katosi aika tyylikkäästi.
C) Tammikuu
- "Ennemmin puoli tuntia kovien jätkien vauhtia kuin kaksi tuntia ei kenenkään vauhtia" -teemalla vedetään koko tuleva kausi. Sisältäen huomattavasti paljon enemmän tehoja kuin aikaisemmilla kausilla, pari kertaa viikossa pidempää (hiihtäen) ja myös huoltoon kiinnitetään enemmän huomiota.
D) Aikataulu?
- En ole aikataulussa, mutta toivottavasti mahdollisimman pian.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
