Koivu meni, heinä tuli

Viikonloppu lähenee ja ihmettä odotellaan. Lääkkeitä on popsittu, mutta silmiä kirvelee ja nenä vuotaa solkenaan. Ei sitä kunnossa olla muutenkaan, että ei hätää. Yritän kuitenkin pitää mielessä Suntilan lausumaa Hirvisprintissä: "Kyllä niitä ihmeitä joskus tapahtuu"

Nästa, Karleby.

"Nyt ei täysin täsmää..."

"Suunnistus on urheilulaji, jossa kuljetaan maastossa tarkoituksena löytää karttaan merkityt rastit oikeassa järjestyksessä mahdollisimman nopeasti. --- Kartan lisäksi suunnistamisen apuna käytetään usein kompassia."

Lähde: Wikipedia

Hei älä mee!

Yksi yö. Aamupala. Tentti. Vähiin käy aika Jyväskylässä, kunnes taas syyskuussa palaan rakkaaseen Keski-Suomen helmeen. Seuraavat reilu kolme kuukautta menee Helsingissä töitä paiskiessa, mutta fiksu kun olen ja Muukkosen opit eivät ole unohtuneet, niin tajusin hommata kesätyöpaikan 12km:n päästä kämpästä. Hyötytreenillä tullaan!


Kuten nokkelimmat osasivat edellisestä kirjoituksesta päätellä, päätin ilmoittautua SM-sprinttiin. Juoksu tuntuu aivan käsittämättömän karmealta, mutta toivottavasti tämän puolentoista viikon aikana ehdin saada juoksun siihen kuntoon ettei tarvitse luimistella seiniä pitkin. Prisma-rastitkin ovat tuossa ylihuomenna jossain Siuntion kilsa kertaa kilsa metsäpalstalla, hirveän pitkälle ei voi siis pummata, ainakaan teoriassa.


On tässä viime päivinä vähän treenattukin, lähinnä krapulassa. Oli meinaan sellainen viimeinen viikonloppu Jyväskylässä, että jää Mannan paluumatkakin kakkoseksi. Jotain hyvääkin olen kokenut, näin nimittäin viikonloppuna ensimmäistä kertaa tänä kesänä naisia bikineissä rannalla. Se on kesä nyt!


Yhtä asiaa tulen kyllä kaipaamaan seuraavan kolmen kuukauden aikana todella paljon. Laajavuorta. Ei nimittäin parempaa treenimaastoa löydy. Laajavuoren maaperään on monet hikikarpalot imeytetty ja keuhkot männynoksille yskitty. Se on sitten muutaman kuukauden ajan tyydyttävä nielemään pakokaasuja ja juoksemaan "metsä"treeniä Keskuspuistossa. On Helsingissä paljon hyvääkin. Vilja ja kaverit tulee päällimäisenä mieleen. Ja meri. Kävin tänään jäähyväispolkulenkillä Laajavuoressa, suodiggarina poikkesin tottakai Riihilammen suolla ja Laajavuoren rämeellä sekä kiipesin huipulle ihailemaan kaunista Keski-Suomea. Melkein tuli kyynel silmäkulmaan. Siitepölyä ilmassa.

Oodi Laajavuorelle

Muistan ensimmäisen tapaamisemme,
olit märkä ja pimeä, pelottavakin.
Hymyilin, olit mielessäni,
luennoilla, kotona.
Olin hölmö,
petin sinua.
Annoit kuitenkin anteeksi,
siitä syntyi rakkauden kipinä.
Hikeä, sylkeä, vertakin.
Niitä olen maaperääsi antanut.
Sinä annoit minulle onnen,
ilon. Elämän.

Kokkola mielessäin

MS Parman foorumilla käyty keskustelu koskien SM-sprintin majoitusta:


"Etsitään kämppäkaveria yhden yön suhteeseen. Olen 24-vuotias urheilullinen mies Jyväskylästä, juuret kylläkin syvällä etelässä. Opiskelen matematiikkaa Jyväskylän yliopistossa ja harrastuksiini kuuluu luonnossa liikkuminen. Olen kuorsaamaton valioyksilö, joka omaa hyvät unenlahjat ja saattaa jopa olla, että aamulla ilmoille kajahtaa hento aamulaulu hyvän huomenen merkiksi. Vastaukset mahdollisimman nopeasti. -Metsähiippari85-"


"Hej!

Täällä olis yxs sporttinen 30v. (176/68) poitsu myöskin vailla yöpaikkaa/seuraa! Harrastuksiin kuuluu suunnistuksen ohella myös kaikenlainen muu omien rajojen kokeilu. Horoskooppimerkiltäni olen kaksonen ja matematiikan perusopinnotkin on muuten suoritettu! Olisinko vastaus "yhtälöösi"?

nimimerkki: Karleby-30.5."


"Nimimerkille "Karleby-30.5."

Katsoin horoskooppikirjasta, että kaksonen sopii oinaalle täydellisesti. Uskon, että olet paras mahdollinen ratkaisuapproksimaatio "yhtälööni", ties vaikka tapaamisemme jälkeen olisit täysin oikea ratkaisu koko elämääni. Varasin meille hotellihuoneen Sokos Hotel Kaarlesta lauantain ja sunnuntain väliseksi yöksi, odotan sinua aulabaarissa ja minulla on neilikka rintataskussa. Odotan innolla tapaamistamme ja alankin jo opetella seuraavan laulun sanoja sunnuntaiaamuksi. -Metsähiippari85-

http://www.youtube.com/watch?v=VDUy5R9LunE"


Voi veljet!

Rastinottoa

Itse pidän erityisesti lyhyistä väleistä ja olen niillä huomattavasti parempi kuin pitkillä, mutta lauantaina ei kyllä napannut yhtään. Vauhtiin en päässyt missään vaiheessa, rastivälit olivat aivan liian lyhyet. Lisäksi mulle ja muutamalle muullekin aiheutti tuskaa vihreän kuvaus. Välillä ei erottanut vihreän ja valkoisen rajaa millään. Kartoitus lienee tehty, kun lehti on ollut puussa. Lopun parilla pidemmällä välillä olisin kyllä merkannut osaa maastosta ennemmin vaikka keltaisella kuin valkoisella, mutta se on vain mun mielipide. Vaikka Arvo onkin hyvä kartoittaja, niin sanoisin, että tämä kartta ei ole miehen parhaita tekeleitä. Helppo ei myöskään kyseinen maasto ole kartoittaa.

Sijoitus oli kuitenkin 24/39. Eikä homma missään nimessä karttaan tai rataan kaatunut, kyllä se syyllinen löytyy peilistä. Tossu oli pirun raskas ja suunnistin aivan liian varovaisesti. Pysähtelin liian monta kertaa varmistelemaan ja muutenkin hidastelin liikaa. Maasto oli kuitenkin mitä mainion, tuntui hyvältä päästä kunnon maastoihin. Alkoi jo kieltämättä aika paljon ahdistaa Varsinais-Suomen "upeat" avokalliomaastot. Onneksi kisoja järkätään muuallakin kuin "upeissa" avokalliomaastoissa. Kaikella kunnioituksella edustamani seuran kotikontuja kunnioittaen, onhan ne avokalliomaastot ihan...noh...Turusta.

Lahna

3150. Alkuun paineltiin 3600-vauhtia, mutta koko päivän vaivannut väsynyt ja lahna-olo iski kumilekalla palleaan. Hävisin Aapo "sponssi" Summaselle 300. Kuukauden päästä uusi yritys, silloin pitäisi juosta vähintään 3300 ja syksyllä se 3500.

Hanskat melkein tiskissä

Yritin heittää hanskat tiskiin, mutta kuten kuvasta näkyy, ei sekään onnistunut. Toinen putosi lattialle. Kai se on pakko lähteä uuteen nousuun, onhan huomenna JYY:n Cooperin testi, missä totuus punnitaan. Ja viikonloppuna Uudenmaan rastipäivät ja sen jälkeen vielä...

Soilwork - Stabbing the Drama

Attack!

Finnspring

Lauantai

Lauantain kisasta on vaikea piirtää reittiä karttaan, sillä pariin kertaan ei ollut mitään käsitystä siitä, missä menin. Muutenkin pummia tuli aivan tolkuttomasti. Yhden kerran hukkasin itseni aivan totaalisesti, lähdin vain kompassilla kohti itää ja odotin, että tulisi jotain vastaan, mistä saisi kiinni. Ihan merelle asti en päässyt. Hölkkävauhtia loppurata läpi.

Semmonen päivä.

Sunnuntai

Aloitusosuus. Ennen lähtöä kuulin, että viesti ei jatku mun jälkeen. Päätin kuitenkin antaa viestinäytön. En muuten antanut. Kakkoselle mennessä katselin, että letka vetää soiroon ja korjasin omasta mielestä oikeaan suuntaan. En tiedä oliko korjaus turha vai oliko sitä liikaa, mutta ajauduin pusikkoon ja peli oli sitä myöten siinä. Yritin vielä kiskoa letkaa kiinni, mutta pummiahan siitä seurasi. Loppuun otin hylsyn vielä vikalta rastilta, kun fiilis oli, mitä oli.

Hieno kruunu hienolle viikonlopulle.


Myydään vähän käytetty suunnistuksen kilpailulisenssi kaudelle 2009!