Viestimiehen talvi

Kuukausi sitten liityin firman maratonporukkaan tavoitteena vain ja ainoastaan se, että Paimiossa 14.6.2015 aamuyön tunteina tossu liikahtaa. Henkilökohtaisiin kisoihin ei ole sen kummempia tavoitteita, kunhan vaan tekee hyvän suorituksen, se riittää. Yleensä, jos tossu liikahtaa ja suunnistus pysyy gripissä, niin nimi löytyy tuloslistalta puolen välin yläpuolelta, se riittää. Tavoite on kuitenkin se, että Jukolassa ja muissa viesteissä Karkki-Rastin sijoitusennätykset laitetaan uusiksi. Ja isosti!

Ratkaisu tämän saavuttamiseksi on yksinkertainen. Alan taas harjoitella.

Parin kolmen, joidenkin mielestä ehkä jopa 29 vuoden tauon jälkeen alan taas harjoitella. Tavoitteena on harjoitella viisaasti, pitää paikat ehjinä ja sitä kautta löytää lennokas juoksuaskel. Absoluuttisia aika- tai sijatavoitteita en juoksu- enkä henk.koht.suunnistuskisoihin aseta kuin ehkä juuri ennen kilpailua, jos sen tarpeelliseksi koen. Tai no, kenelle mä valehtelen. Kyllähän mulla on kevään HCR:lle jo aikatavoite, mutta HCR juostaan perinteisesti mulle pahimpaan siitepölyaikaan ja kaikkien tähtien täytyy olla oikeassa asennossa ja siitepölyjumalten suosiollisia juoksemaan saati tavoitteeseen päästäkseni. Siksi se onkin vielä tässä vaiheessa puolitavoite.

Tarkoituksena on myös kisata keväällä ahkerasti, katsellaan sitten Jukolan jälkeen mikä on fiilis syksyn suhteen. SM-pitkä on tänä vuonna Karjaalla ja olen aina tykännyt Karjaan maastoista, joten se tullee olemaan syksyn tärkein kisa. Kuten myös SM-yö Lahdessa.

Kausianalyysi 2014

Ennen kauden alkua olin asettanut tavoitteeksi

1. Ehjä kausi
2. Hyvät suoritukset viesteissä
3. Fiiliksen löytäminen

Kohta 1 ei aivan toteutunut, sillä nilkka meni futispelissä alkusyksystä. Muuten ei kummemmin mikään paikka oireillut, ainahan sitä on pientä, mutta...

Kohta 2 toteutui tyydyttävästi. Jukolassa juoksin 1,5 viikon sairastelun jälkeen, annoin kaikkeni ja maalissa KaRa-henkiset spydäykset. Just jees! Mun tullessa vaihtoon oltiin Karkki-Rastin kaikkien aikojen parasta sijoitusta edellä 60 sijaa, mikä ei aivan riittänyt loppuun asti, mutta tieto siitä, että jos itse on kunnossa ja kaikki ykköskaaderin miehet saadaan viivalle, niin vanha ennätys on kertaheitolla paperia. Halikkoviestissä oli sen verran epätasainen joukkue kasassa, että omalla osuudella riitti ns. perussuoritus virheitä vältellen. Lopputuloksena kuitenkin Karkki-Rastin kaikkien aikojen paras sijoitus Halikkoviestissä. Tähän sopii yhden karalaisen tavaramerkki: Siistiä!

Kohta 3 toteutui täydellisesti. Suunnistus tuntui taas muutaman vuoden tauon jälkeen kivalta, poissa oli vielä viime kaudellakin ollut fiilis: Mikä järki harrastaa, jos ei kiinnosta? Löysin taas sen suunnistamisen ilon.

Kokonaisuudessaan annan kaudelle kouluarvosanan 9+. Seuranvaihto takaisin Karkki-Rastiin vaikutti varmasti paljon, sillä viesteissä oli kiva juosta ykkösjoukkueessa ja yhdessä tuttujen tyyppien kanssa vuosien takaa.

Mitä suunnitelmia ja tavoitteita kaudelle 2015? Se selviää seuraavassa postauksessa.