25mannan jälkeen harjoituspäiväkirjani on näyttänyt tältä:
Ma 13.10.: Keuhkot rikki, selkä rikki, jalat rikki.
Ti 14.10.: Ei huvita.
Ke 15.10.: Pysu 32' -KortSuCup 2. osak.
To 16.10.: Huono olo henkisesti ja fyysisesti.
Pe 17.10.: Otin sopivasti. (Jyväskylä-Turku)
La 18.10.: Otin vähän.
Su 19.10.: - (Turku-Jyväskylä)
Yht. 32min
Ma 20.10.: Juoksu 70', täysiä. Otti päähän, lopussa lähellä ristiä.
Ti 21.10.: -
Ke 22.10.: vr 20' + sähly 45' -KortSun sähly, melkein kuolin.
To 23.10.: -
Pe 24.10.: Pullo viiniä. (Jyväskylä-Helsinki)
La 25.10.: Kaksi pulloa viiniä ja Beeffissä lisää.
Su 26.10.: - (Helsinki-Jyväskylä)
Yht. 2h 15min
Kaunista katseltavaa!
Tällä viikolla olen jo hieman saanut kiinni treenaamisesta. Ensi viikolla alkaa totisempi asenne ensi kautta varten.
Hausmylly - Ikävä lokakuu
tiistaina, lokakuuta 28, 2008
torstaina, lokakuuta 16, 2008
KortSuCup 2. osakilpailu
Eilen käytiin KortSuCupin toinen osakilpailu. Kilpailukutsussa luki seuraavaa:
"Keskiviikkona kaikki raihnaiset, pitkän kauden käytössä olleet kortsut mukaan ensimmäiseen PyJuSu (pyöräjuoksusuunnistus)-tapahtumaan. Osallistuaksesi tarvitset kriteerit täyttävän polkupyörän (kaksi rengasta ja runko), karttamuovin, lenkkikengät ja aimo annoksen sopeutumiskykyä. Voin luvata, että tulossa on jotain ennennäkemätöntä. Taktikointi saa tässä reississä ihan uudet ulottuvuudet!"
Pyöräkanta olikin varsin monipuolista, maastopyöristä ruosteisiin mummopyöriin. Kyseessä oli yhteislähtö hajonnoin ja lopussa yhteinen putkiosuus. Vähintään kaksi hajontaa oli vedettävä pyörän selässä, mutta kaikki taisivat pyöriä kaikki. Kartta oli mielenkiintoinen. Meinasipa yksikin sankari putkiosuudella lähteä Laajavuoren taakse, kun ei mittakaava ollut iskostunut kunnolla päähän, mutta onneksi havaitsi virheensä. En ollut minä. Rasteja oli erittäin hankala huomata, sillä rasteina toimivat pienet siniset kreppinauhat eikä rastimääritteitä tietenkään ollut. Osallistujia meitä taisi olla noin 20, joten Kortepohjan asukkaita saattoi ihmetyttää, kun letkassa piha-alueiden läpi veti surutta useampi KortSuilija pyörien selässä järjetöntä vauhtia. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riitti. Huumoriakin aika tavalla.
"Keskiviikkona kaikki raihnaiset, pitkän kauden käytössä olleet kortsut mukaan ensimmäiseen PyJuSu (pyöräjuoksusuunnistus)-tapahtumaan. Osallistuaksesi tarvitset kriteerit täyttävän polkupyörän (kaksi rengasta ja runko), karttamuovin, lenkkikengät ja aimo annoksen sopeutumiskykyä. Voin luvata, että tulossa on jotain ennennäkemätöntä. Taktikointi saa tässä reississä ihan uudet ulottuvuudet!"
Pyöräkanta olikin varsin monipuolista, maastopyöristä ruosteisiin mummopyöriin. Kyseessä oli yhteislähtö hajonnoin ja lopussa yhteinen putkiosuus. Vähintään kaksi hajontaa oli vedettävä pyörän selässä, mutta kaikki taisivat pyöriä kaikki. Kartta oli mielenkiintoinen. Meinasipa yksikin sankari putkiosuudella lähteä Laajavuoren taakse, kun ei mittakaava ollut iskostunut kunnolla päähän, mutta onneksi havaitsi virheensä. En ollut minä. Rasteja oli erittäin hankala huomata, sillä rasteina toimivat pienet siniset kreppinauhat eikä rastimääritteitä tietenkään ollut. Osallistujia meitä taisi olla noin 20, joten Kortepohjan asukkaita saattoi ihmetyttää, kun letkassa piha-alueiden läpi veti surutta useampi KortSuilija pyörien selässä järjetöntä vauhtia. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riitti. Huumoriakin aika tavalla.
tiistaina, lokakuuta 14, 2008
25manna 2008, Danderyd
Pyörähdettiin viime viikonloppuna iloisen MS Parma-porukan kanssa 25mannassa Danderydissä, Sveanmaassa. Itselläni viikonloppu alkoi perinteiseen malliin istumalla 3,5h junassa kohti etelää, tällä kertaa Turkua. Heti satamassa oli jo rento fiilis, asiaan saattoi vaikuttaa hyöty- ja loppusuorafunktion spekuloinnin jatkaminen tOden ja Samulin kanssa. Jesse taisi pyöritellä silmiään vieressä.
Menomatkalla kohokohtiin kuului ehdottomasti Danny Show, mutta tosisatsarit taisivat jo olla nukkumassa, kun Iso-D veti väsyneen shownsa. Toinen kohokohta oli TuS:n tarjoilujen nauttiminen salaa laivan konferenssiosastolla. Kiusa se on pienikin kiusa.
Kisapäivän aamuna aamupalapöydässä alkoi jännitys. Yleensä jännitys alkaa vasta lähtökarsinassa, missä olen joskus huomannut sykemittarin paukuttavan uskomattomia lukemia seisoessani paikallani. Mannassa jännittää eniten sitä, toimiiko Sport-Ident. Omaa jännitystä lisäsi oma osuuteni suhteessa Sport-Identin toimivuuteen.
Juoksin siis kakkosjoukkueen ankkurina, pisintä latua taas tiedossa. Ennen lähtöä hieman jopa pelotti vauhti, millä Rinkebyskogenissa oli vedettävä, sillä vk-lenkit olivat jääneet vähälle. Melkein heti lähdön jälkeen RR2:n Pyry Niemi veti ohi jonkun ruotsalaisen kanssa, katselin, että kulku on sen verran kevyen näköistä pojilla etten lähde perään, mutta metsäosuudella ykköselle sain kaksikon taas näköpiiriin ja päätin yrittää kiskoa kaksikon kiinni. Kaksikko hävisi tiheikköön ja itse ajauduin liikaa vasemmalle. Ensimmäinen ja kisan ainut pummi ykköselle. RR2/SWE-juna meni, mutta tuli seuraava. Polkuosuuksilla jäin seuraavasta kolmikosta, mutta metsäosuuksilla ja rasteilla sain aina kiinni. Tätä kissa-hiiri-leikkiä jatkui aina varvaukseen asti, jonka jälkeen olin jo aivan lopussa. Varvauksen jälkeisen osuuden radasta vedin todella isolla pensselillä, sillä hapot olivat korvissa asti ja aivotoiminta lähes olematonta. Maalissa reisi kramppasi. Järkevämmällä vauhdinjaolla tulos olisi ollut huomattavasti parempi. Joukkueen sijoitus 92./354.
Paluumatkan voi tiivistää seuraavaan: "Räikkä laulaa, kansa huutaa...Amaa!"
Mannan myötä kausi on paketissa, mitä nyt Map-viestissä luultavimmin käyn pyörähtämässä harjoitusmielessä.
Menomatkalla kohokohtiin kuului ehdottomasti Danny Show, mutta tosisatsarit taisivat jo olla nukkumassa, kun Iso-D veti väsyneen shownsa. Toinen kohokohta oli TuS:n tarjoilujen nauttiminen salaa laivan konferenssiosastolla. Kiusa se on pienikin kiusa.
Kisapäivän aamuna aamupalapöydässä alkoi jännitys. Yleensä jännitys alkaa vasta lähtökarsinassa, missä olen joskus huomannut sykemittarin paukuttavan uskomattomia lukemia seisoessani paikallani. Mannassa jännittää eniten sitä, toimiiko Sport-Ident. Omaa jännitystä lisäsi oma osuuteni suhteessa Sport-Identin toimivuuteen.
Juoksin siis kakkosjoukkueen ankkurina, pisintä latua taas tiedossa. Ennen lähtöä hieman jopa pelotti vauhti, millä Rinkebyskogenissa oli vedettävä, sillä vk-lenkit olivat jääneet vähälle. Melkein heti lähdön jälkeen RR2:n Pyry Niemi veti ohi jonkun ruotsalaisen kanssa, katselin, että kulku on sen verran kevyen näköistä pojilla etten lähde perään, mutta metsäosuudella ykköselle sain kaksikon taas näköpiiriin ja päätin yrittää kiskoa kaksikon kiinni. Kaksikko hävisi tiheikköön ja itse ajauduin liikaa vasemmalle. Ensimmäinen ja kisan ainut pummi ykköselle. RR2/SWE-juna meni, mutta tuli seuraava. Polkuosuuksilla jäin seuraavasta kolmikosta, mutta metsäosuuksilla ja rasteilla sain aina kiinni. Tätä kissa-hiiri-leikkiä jatkui aina varvaukseen asti, jonka jälkeen olin jo aivan lopussa. Varvauksen jälkeisen osuuden radasta vedin todella isolla pensselillä, sillä hapot olivat korvissa asti ja aivotoiminta lähes olematonta. Maalissa reisi kramppasi. Järkevämmällä vauhdinjaolla tulos olisi ollut huomattavasti parempi. Joukkueen sijoitus 92./354.
Paluumatkan voi tiivistää seuraavaan: "Räikkä laulaa, kansa huutaa...Amaa!"
Mannan myötä kausi on paketissa, mitä nyt Map-viestissä luultavimmin käyn pyörähtämässä harjoitusmielessä.
sunnuntaina, lokakuuta 05, 2008
Oravatonni 2008
Viikonlopun saldoa:
- Yli 10h kulkuneuvoissa
- 1,5h Mynämäen metsässä, n. 20min liikaa
- Märät avokalliot ja oikean kengän kantapäässä 1 nasta jäljellä
- tOde rankaisi
- Paluumatkalla maltoin olla menemättä ravintolavaunuun
Tarttis varmaan treenata ja ajatella.
- Yli 10h kulkuneuvoissa
- 1,5h Mynämäen metsässä, n. 20min liikaa
- Märät avokalliot ja oikean kengän kantapäässä 1 nasta jäljellä
- tOde rankaisi
- Paluumatkalla maltoin olla menemättä ravintolavaunuun
Tarttis varmaan treenata ja ajatella.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
