Kolmeen viikkoon en pystynyt nukkumaan selällään enkä mahallaan, kaikki vitutti. Reilu kuukausi siinä meni ennenkuin pystyi istumaan edes maantiepyörän satulaan ja vetämään kevyttä treeniä, kyllähän se vielä sattui, mutta pakko oli jotain liikuntaa harrastaa. Takana on nyt paljon maantiepyöräkilometrejä ja yksi suunnistusharjoitus. Treeneissä edelleen pientä kipua, silloin tällöin normielämässäkin, mutta viikonloppuna juostavaan Jukolaan on pakko päästä lamppu päässä hortoilemaan.
Jukola voi hyvinkin olla ainoa kilpailuksi luokiteltava suunnistustapahtuma Suomessa tällä kaudella, missä nimeni näkyy lähtö- ja tuloslistoissa. Syksyksi voisin päästä edes jonkinlaiseen kuntoon, mutta siellä odottaa kuukauden mittainen kesäloma Suomen rajojen ulkopuolella ja perinteisesti on lomareissuilla jäänyt treenaus hieman vajavaiseksi. Ulkomailla voisi loman aikana kisan tai pari juostakin, jos silloin kiinnostaa. Sen näkee sitten. SM-yöhön saatan lähteä hortoilemaan, se on ainoa kisa Suomessa, mikä tällä hetkellä edes hieman kiinnostaa.
Välivuosi. Gradu (toivottavasti) jouluun mennessä valmiiksi.
Alla vielä tyylinäyte ensimmäisen suunnistusharjoituksen sitten lokakuun 2012 ensimmäiseltä rastilta. Muuten oli aika telkkänä pönttöön -suorittamista, mutta alussa oli intoa enemmän kuin malttia ja karttaakin unohtui vilkuilla. La pirueta!
