Världens äckligaste sprintorienterare

Olen tehnyt tässä pientä tutkimusta. Kuinka monta kertaa on mahdollista olla flunssassa kevään aikana? Vastaus on tähän mennessä viisi. Antoi nimittäin viikonloppuna vielä yhden flunssan lisää. Tammikuun alusta lähtien olen ollut viisi kertaa flunssassa niin, että olen joutunut jättämään treenejä väliin. Kaikkien flunssien välillä olen kuitenkin ollut täysin terve, joten syy ei ole siinä etten olisi malttanut sairastaa. Silloin kun olen ollut terve, niin silloin on aika usein vaivannut juoksijan polvi. Vähissä on kovat treenit olleet tänä keväänä ja treenit muutenkin. Ihme etten jää tossulla enempää kuin mitä nyt.

Olen tässä miettinyt syitä sairastumisiin ja yksi syy on kyllä kieltämättä se, että Jyväskylässä on täysin erilainen talvi ja kevät kuin etelä-Suomessa. Enkä ole tottunut siihen. Toinen täysin selvä syy on myös se, että olen tänä talven ja kevään aikana reissannut käytännössä joka viikonloppu etelään tai jonnekin muualle. Junat ovat kuitenkin aikamoisia tautiautomaatteja. Mitään en kuitenkaan kadu. Paska tuuri.

Jyväskylästäkin alkaa muuten kohta puolin lumet sulaa metsistä, pääsee siihen itse asiaan. Alkaa tässä jo katupölyn nieleskely riittää. Kevään tavoitteet olen hylännyt Laajavuoren takametsiin, mutta syksyllä saattaa liikkua. JOS pysyn terveenä. Kevään tärkein tavoite oli SM-sprintti, minkä osalta olen vielä ihan pikkiriikkisen toiveikas. Vielä on kuitenkin mahdollista nähdä *"Världens äckligaste sprintorienterare" Kokkolassa, jos sairastelu loppuu ja kulku löytyy.

*Vaihto-oppilas Mattilan kommentti nähdessään minut sprinttikisa-asusteissani Skotlannin leirin Forres Town Race:ssa.