Jukola tuli ja Jukola meni. Länsirintamalta ei mitään uutta. Tossu oli raskas ja suunnistus hukassa kuin puhtaat sukat aamuisin. Silti ohitin 129 muuta suunnistajaa 13,1 km:n matkalla, luku huitelisi jossain vajaassa kolmessa sadassa, jos olisin jättänyt tyhmät ja turhat virheet pois.
Koko kevätkausi on ollut sellaista rävellystä, että tekisi mieli laittaa pää puskaan. Kausi lähti ihan mukavasti liikkeelle Billnäsin keskimatkalla huhtikuun alussa aina kakkosrastille asti, kakkosella olin jopa Taanilaa edellä, siitä eteenpäin on ollut vaikka mitä tekosyytä huonoihin suorituksiin. Kylmä fakta on kuitenkin se, että laadukasta treeniä on talven aikana kertynyt mittariin aivan liian vähän.
Parin viikon treenitauon jälkeen juoksu on tuntunut aivan käsittämättömän pahalta, mutta niinhän sen kuuluukin. Rikkinäistä selkää olen kunnostanut jumppapallon avulla, jumppapalloilu on jotenkin mieltä virkistävää, saan siitä lapsenomaista riemua. Joko kuvittelen tai sitten selkä paranee päivä päivältä.
Syksyn kisoista ei ole vielä mitään tietoa, meno on tällä hetkellä sen verran pakotettua, että suunniteltu syksyn avaus, Rovaniemen reissu ACO 2008:aan, jää vain suunnitelmaksi. Ei napapiirille asti viitsi lähteä hölkkäämään.
Kesäloma alkaa huomenna. Kaksi viikkoa poissa Helsingistä. Kaksi viikkoa Karkkilassa ja Anttolassa. Kaksi viikkoa kesää. Se on parhautta se!
torstaina, heinäkuuta 03, 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti