torstaina, marraskuuta 05, 2009

Mulli



Kootut selitykset

1-2:
Vedeltiin porukalla kakkosen kumpareille, mutta ei siellä mitään rastia näkynyt. Pyörittiin rastiympyrässä noin minuutti kunnes nähtiin leimasin puussa. Itse olin mennyt kaksi kertaa ohi viiden metrin päästä. Mutta kun ei niin ei.

2-3:
Vasemmalta ohi tiheikön laitaan. Siinä vähän aikaa (1min) pällisteltyäni bongasin takana nenän. Olis pitänyt kiertää mäki oikealta, missä oli enemmän luettavaa ja stoppari jyrkänteen muodossa.

4-5:
Linjalla vielä tolpalla kiinni ja katselin, ettei käyriä tarvitse pahemmin nousta. En jotenkin tajunnut pohjoisviivan alla olevaa käyrää. Kompassia en tietenkään vilkuillut ja kun muutakin porukkaa meni samaan suuntaan, niin mitä sitä turhaan. Aukon laidassa tuli taas vähän ihmeteltyä omaa suunnistus"taitoa" ja korjasin rastille. 2min.

6-7:
Jyrkännenyppylän jälkeen ei ole mitään käsitystä omasta reitistä, mutta se ei kyllä tarkempien analyysien jälkeen ole lähelläkään karttaan piirrettyä. Olen ilmeisesti ollut ihan **tusti soirossa, sillä näin guben ja nöösin leimaavan omalla rastillaan, joka oli pieni kumpare kiven lähellä apukäyränenällä. Se ei kyllä sitten sovi mitenkään muihin tekemiini havaintoihin välillä, enkä millään ilveellä ole voinut mennä noiden nyppylöiden yli. Kahden minuutin mysteeri.

10-11:
Tahallinen huono reitinvalinta. Ei hirveästi enää napostellut suorittaa polvennostojuoksua milloin risuissa, milloin sammalkivikoissa, joten otin kierron kovalla alustalla. Suunnitelmissa oli oikaista polulla mutka kunnolla, mutta pohja näytti sen verran paskalta, että kiersin. Parin minuutin neiteily.

11-12:
"Liikaa" hidastelua tyhjällä alueella, huono reitinvalinta. Olisi pitänyt hakea tukea nyppylöistä ja sieltä korjata rastille. 30sek.

16-18:
Seitsemälletoista huonoja mikrovalintoja ja kahdeksallatoista meinasi usko loppua monta kertaa ennen rastia, sillä vastaan tuli useampikin kivi, joita ei kartassa ollut. 1min.

Sellainen kymmenen minuuttia koukkua vajaalle viidelle kilometrille on jo aika hyvin. Aina kun viestitin jalkoihin nopeampaa askellusta, niin koukku oli selviö. Tästä johtuen tuli pidettyä kynttilää vakan alla eikä maalissa ollut kovinkaan väsynyt olo. Oli muuten yksi paskimmista maastoista, missä olen juossut. Sitä perus Jyväskylää sammalkivikkoineen ja ryteikköineen.

Loppuun pari lainausta Manna-laivalta:
"K-pisteeltä vaan täysiä ykköselle ja edelleen kakkoselle. Jää se vauhti päälle loppumatkaksi"
"Suunnistus on helppo laji, sulla on karttaan merkitty mihin menet ja meet sinne. Ei oo vaikee asia! Sit suunnistus olis vaikee laji, jos sulla ei olis karttaa ollenkaan."

Seuraavana Horrorkurko!

Ei kommentteja: