Minä olen pelkkä kivinen kirja

Sain eilen sähköpostia eräältä H50-sarjalaiselta. Viestissä luki mm. seuraavaa:

"...mutta tuosta harjoittelun määrästä voisin sanoa, ettet tammikuussa ole päässyt 50-sarjalaisen tasolle."

Eiköhän tämäkin kausi ollut sitten tässä, jos 50-sarjalainenkin treenaa enemmän. Päätin kuitenkin vielä eilen ja tänään parannella tammikuun määriä paremmiksi, mutta kakkoseksi jäin. Neljällä tunnilla, huolimatta eilisen päälle kaksituntisesta ja tämän päivän reilusta kolmetuntisesta. Tänään olin valmis antamaan kaikkeni hiihtoladulla, mutta suksesta hajosi side. Oli varsin opettavaa työnnellä tasatyöntöä vapaan suksilla ja sauvoilla kohti kotia häntä koipien välissä ja vaihtaa monot lenkkareihin.

Johtuisiko 50-sarjalaisen suuremmat treenimäärät kuitenkin jostain ymmärrettävästä syystä? Ehkäpä omasta pakollisesta nollaviikosta? Tai siitä, että 50-sarjalainen harjoittelee mm. Savonia-(40km) ja Rajalta rajalle-hiihtoon(456km), kun Metsähiipparin päätähtäin on hieman lyhyemmällä suunnistusmatkalla? En tiedä, mutta onpahan hyvä tietää jo ennen kilpailukauden alkua, ettei kunto ja kulku riitä. Säästyypähän pettymyksiltä. Tulisit jo, kausi 2010!

Mielessäni seisoisinpa yksin törmän huipulla

Viikko 1 - 0h 00min, 0 harjoituskertaa
Viikko 2 - 8h 00min, 7 hk
Viikko 3 - 7h 20min, 5 hk
Viikko 4 - 9h 15min, 8 hk

Kuuhun ei näillä treeneillä mennä, mutta ei ole tarkoituskaan. Ne ovat ihan eri jätkiä ne kuuhun menijät. Mulle riittää toistaiseksi termosfäärikin, ihan vaan siksi ettei kukaan mene luulemaan minua satsariksi. Harkkapäiväkirjasta löytyy merkintöjä, jotka kertovat, että MSP Jyväskylän yhteislenkilläkin on käyty osallistumisprosentilla 100. Miniflunssaa, dagen efter -lenkkiä ja kolmen tunnin yöuniakin on kirjattu. Emmerdalea unohtamatta. Se tärkein ja pyhin, arkisin 17.30-18.30.

Pari päivää olen maanisesti tarkkaillut Luxemburgin 10- ja 15 päivän sääennustuksia. Lupaavat varsin rattoisaa leiriä:

"Wednesday, Feb 4: Brilliant sunshine. Winds from the SW at 8 km/h.
High: 6 °C
Thursday, Feb 5: Mostly cloudy. Winds from the SW at 11 km/h.
High: 3 °C
Friday, Feb 6: Cloudy; rain and freezing rain in the morning followed
by a shower in the afternoon. Winds from the SSW at 28 km/h. High: 2 °C
Saturday, Feb 7: Considerable cloudiness with a shower.
Winds from the SSW at 28 km/h. High: 2 °C
Sunday, Feb 8: Considerable cloudiness. Winds from the E at 6 km/h.
High: 3 °C"

Kuten arvata saattaa, saavun Luxiin keskiviikkona sellaisella kellon lyömällä etten briljantista auringonpaisteesta pääse nauttimaan. Etukäteen perjantaille suunniteltu koko päivän kestävä pyörävaellus saanee aivan uusia ulottuvuuksia, jos sääennuste pitää paikkansa vielä reilun viikon päästäkin. Eipä sade muuten haittaisi, mutta kun koko reissun teemana on pitkäkestoiset harjoitukset, niin flunssaahan tässä voi jo odotella.

131 tuntia ja 36 minuuttia

Karkkila, Karkkila, Karkkila. Viikon jälkeen olin jo aivan kypsä lähtemään kohti Keski-Suomea, mutta sitten tapahtui jotain ja loppuvisiitin tykkäsinkin tallailla kaupungin katuja. Jonkin sortin ylirasitustilakin tuli koettua, johtuen lähinnä aamuviiden herätyksistä ja vähistä yöunista yhdistettynä treenailuun, treenaamiseksihan sitä ei voi kutsua. Leposyke huiteli päälle kuudessakymmennessä, kun asian tiedostin. Kai siitäkin jotain oppi. Todennäköisesti ei.


Karkkilavisiitin kohokohtiin kuului ennen kaikkea Karkki-Rastin yhteislenkki ja loppiaisrastit vanhassa lähimetsässä. Otsikko kertoo, kuinka kauan ehti vuotta 2009 kulua ennen kuin Metsähiippari teki ensimmäisen isomman pumminsa. Ei siinä kauaa mennyt. Kuvaa pummista ei tipu, sillä se on niin aloittelijamainen, että se vähentäisi huomattavasti ennestään jo hataraa illuusiota suunnistustaidostani. Sanon vain, että minä en tykkää vihreästä. Visiitin ehkä hauskin ja tärkein kohokohta oli kuunnella päivästä toiseen Hajakan tavoitelluimman poikamiehen, Känni-Anssin, mieleen painuvia tarinoita hänen nais- ja baariseikkailuistaan. Niitähän riitti! Varsin hiljaiseksi ne vetivät tällaisen häveliään ihmisen. Jos kiinnostaa lukea näitä seikkailuja, niin kannattaa lähiaikoina katsella WSOY:n uutuuskirjoja.

Jyväskylään palasin pari päivää sitten ja hiihtokaudenkin kävin avaamassa eilen, vapise Jauhojärvi!

Kannan vettä lähteeseen

Viikko 49 - 9h 11min, 6 harjoituskertaa
Viikko 50 - 8h 33min, 6 harjoituskertaa
Viikko 51 - 4h 05min, 3 harjoituskertaa
Viikko 52 - 9h 05min, 7 harjoituskertaa

Särkylääkekuuri tuli taas syötyä, sillä vasen reisi haraa hieman vastaan. Toivoinkin pukilta lahjaksi uutta jalkaa, mutta sainkin vain suklaata ja kalsarit. Ensi jouluna sitten. Perinteinen leirin jälkeinen miniflunssakin tuli taas koettua. Duunarihommat ovat kyllä selvästi rajoittaneet harjoittelua, varsinkin harjoitusten laatu on ollut heikohkoa. Tämän viikon alussa sitten havahduin omiin tuntemuksiin ja tämän viikon treenit tähän mennessä onkin laskettavissa ilman sormia. Tuntemuksista lisää joskus myöhemmissä kirjoituksissa. Vuoden vaihtumistakin juhlin menemällä nukkumaan 21.30, ilman promilleja. Viikon päästä jo takaisin Jyväskylässä. Kuin joulua odottaisi.

Karkkila vai kepponen?

Huomenna kello 13.22 lähtee Intercity 922 Jyväskylän Matkakeskuksesta kohti etelää. Junassa istuu myös Metsähiippari. Huomenna on syksyn viimeinen tentti, jonka jälkeen lähden salamana kohti etelää, tarkemmin sanottuna Karkkilaa. Moneen vuoteen en ole kotikaupungissani pidempiä ajanjaksoja viettänyt, mutta nyt olisi tarkoitus olla melkein kolme viikkoa. Karkkilassa on aina kiva käydä, mutta hieman epäilyttää olla noin pitkä aika kyseisellä paikkakunnalla. Karkkila on hyvä paikka asua, vastoin en sano, mutta tässä elämäntilanteessa ja kun kaupungin katuja on tullut tallailtua 15 vuotta, niin muuallakin on hyvä olla. Uskon, että jos tulevaisuudessa on mahdollista ja järkevää muuttaa takaisin Karkkilaan, niin sen varmasti myös teen.

Suunnitelmissa on työntekoa, vanhojen kavereiden näkemistä, mökkeilyä ja tietysti treenailua. Karkkilassa ei voi kolmea viikkoa vain olla, hulluksihan siinä tulisi. Treenimahdollisuudet ovat tietääkseni Karkkilassa lumettomat ja metsää ja luontoahan siellä riittää ja riittää, ja kiitos kasvattiseurani ahkeran kartoituksen, myös suunnistuskarttoja löytyy kiitettävästi.

Yritin katsella kaupungin kotisivuilta, että mitäköhän tapahtumia siellä olisi ja löytyihän sieltä yksi mielenkiintoinen näyttely. "TUKI ostajan tukena - Osuusliike Tuen vaiheista 1904 - 1983 kertova näyttely" Ulkopaikkakuntalaisille menee varmasti ei kiinnosta-kategoriaan, mutta paikkakuntalaisille varmasti käymisen arvoinen näyttely. Ylipäätään, mielestäni Karkkilaa ei voi ymmärtää, jos siellä ei ole asunut. Högforsin henki hönkii vieläkin hyvin vahvasti Karkkilassa sekä hyvässä ja pahassa. Työläiskulttuuri ja -asenne on hyvin vahvasti esillä vielä nyky-Karkkilassakin. Punaisuus iskee kovaa ja vielä vyön alle. Karkkilaa ei voi selittää, se pitää itse kokea, asumalla.

Tietämättömille hieman tietoa Karkkilasta:
Asukasluku: 9069 as.
Pinta-ala: 255 km²
Etäisyys Helsingistä: 69 km
Suurin puolue kaupunginvaltuustossa: Vasemmisto (13/35)

Loppuun vielä Karkkilan uusi slogan:

"Karkkila - Elämän kokoinen kaupunki"