Viikonloppuna oli taas aika nähdä montaa seurakaveria, oli MS Parman ensimmäinen Jukola2009 -leiri Mikkelissä. Paikalla oli myös uusia tuttavuuksia. Omat odotukset maastoista oli luokkaa "ravia ja välissä risua", odotukset eivät olleet lähelläkään totuutta, sillä risua oli pitkittäin, poikittain ja pystyssä, ravia vain Mikkelin raviradalla.
Perjantaina oli ohjelmassa yötreeni majoituksen viereisellä Riutan kartalla. Itse olisin tulostanut melkein koko kartan pystyvihreälle paperille, sen verran huonoa oli kulkukelpoisuus Riutan ryteiköissä. Oletusarvona kuitenkin itse pidän sitä, että karttavalkoisella pitäisi pystyä juosta suht normaalisti. Yötreeniä Riutan kartalla en suosittele kenellekään.
Lauantaina oli aamupäivällä karttavaellus Rantakylässä. Kartoitustyylistä tuli saatua aika hyvin kiinni kaiken sen huulen heiton lomassa. Iltapäivällä oli palaveerausta, jonka jälkeen vuorossa sählyturnaus Wisa-areenalla, jota ainakin itse odotin innolla kaiken sen suun pieksennän jälkeen, jota ennen leiriä oli käyty. Joukkueina oli "Helsinki", "Turku" ja "Muu maailma". Jostain kumman syystä minut laitettiin siihen joukkueeseen, johon kuulun vähiten eli "Turku"un. Jälkikäteen kuulin huhuja, että kyseessä oli asennekasvatus. "Turku"han sitten voitti kaikki ottelut, myös viimeisenä pelatun All Stars ottelun, jossa vastassa oli parhaimmisto kahdesta muusta joukkueesta. Sählyturnauksen jälkeen oli vuorossa yhteislaulua leirinuotiolla(vai missä se oli): Is this the way to Amarillo?
Sunnuntaina olisi ollut vuorossa intervalleja PM2001-pikamatkan kartalla, mutta itse onnistuin nukkumaan yöni niin, että aamulla oli yläselässä aivan järkyttävä jumi. Kun hengittäminen syvään oli vaikeaa, päätin kävellä osan treenistä läpi katsellen muiden meininkiä. Harmitti pirusti. Ainut hyvä maasto viikonlopun aikana meni osaltani hieman ohi.
Leirillä on aina kivaa, mutta leiriltä on myös aina kiva tulla kotiin.
maanantaina, marraskuuta 17, 2008
tiistaina, marraskuuta 11, 2008
Map-viesti
Poikkesin vielä viime lauantaina kauden, ihan oikeasti, viimeisessä kisassa Porkkalassa. Kyseessä oli Lynxin järjestämä Map-viesti, jossa on aina ollut rento fiilis. Itse juoksin OK Krampen -nimisessä kaverijoukkueessa kuntosarjassa eli puhtaalla treenimielellä siis liikkeellä. Vetelin lähdöstä melkein maaliin asti kärkiletkassa mm. Pulli-boissien kanssa, hajontojen vuoksi jojo oli välillä aika pitkä, lopussa annoin toiselle Pullille liikaa siimaa ja muilla oli lyhyempi hajonta ja pirulaiset pääsivät hieman karkuun. Maaliviivan ylitin neljäntenä 46 sekuntia kärkeä perässä.
Vetelin aika rennolla vauhdilla, kiristysvaraakin olisi ollut, mutta olin päättänyt jättää tosissaan kiskomisen kotiin ja vetää ihan täysin suunnistuksen ehdoilla. Tavoite täyttyi, sillä pummit on laskettavissa sekunneissa. Varsin onnistunut suunnistustreeni.
Vetelin aika rennolla vauhdilla, kiristysvaraakin olisi ollut, mutta olin päättänyt jättää tosissaan kiskomisen kotiin ja vetää ihan täysin suunnistuksen ehdoilla. Tavoite täyttyi, sillä pummit on laskettavissa sekunneissa. Varsin onnistunut suunnistustreeni.
tiistaina, lokakuuta 28, 2008
Lokakuu loppuu, kiitos siitä!
25mannan jälkeen harjoituspäiväkirjani on näyttänyt tältä:
Ma 13.10.: Keuhkot rikki, selkä rikki, jalat rikki.
Ti 14.10.: Ei huvita.
Ke 15.10.: Pysu 32' -KortSuCup 2. osak.
To 16.10.: Huono olo henkisesti ja fyysisesti.
Pe 17.10.: Otin sopivasti. (Jyväskylä-Turku)
La 18.10.: Otin vähän.
Su 19.10.: - (Turku-Jyväskylä)
Yht. 32min
Ma 20.10.: Juoksu 70', täysiä. Otti päähän, lopussa lähellä ristiä.
Ti 21.10.: -
Ke 22.10.: vr 20' + sähly 45' -KortSun sähly, melkein kuolin.
To 23.10.: -
Pe 24.10.: Pullo viiniä. (Jyväskylä-Helsinki)
La 25.10.: Kaksi pulloa viiniä ja Beeffissä lisää.
Su 26.10.: - (Helsinki-Jyväskylä)
Yht. 2h 15min
Kaunista katseltavaa!
Tällä viikolla olen jo hieman saanut kiinni treenaamisesta. Ensi viikolla alkaa totisempi asenne ensi kautta varten.
Hausmylly - Ikävä lokakuu
Ma 13.10.: Keuhkot rikki, selkä rikki, jalat rikki.
Ti 14.10.: Ei huvita.
Ke 15.10.: Pysu 32' -KortSuCup 2. osak.
To 16.10.: Huono olo henkisesti ja fyysisesti.
Pe 17.10.: Otin sopivasti. (Jyväskylä-Turku)
La 18.10.: Otin vähän.
Su 19.10.: - (Turku-Jyväskylä)
Yht. 32min
Ma 20.10.: Juoksu 70', täysiä. Otti päähän, lopussa lähellä ristiä.
Ti 21.10.: -
Ke 22.10.: vr 20' + sähly 45' -KortSun sähly, melkein kuolin.
To 23.10.: -
Pe 24.10.: Pullo viiniä. (Jyväskylä-Helsinki)
La 25.10.: Kaksi pulloa viiniä ja Beeffissä lisää.
Su 26.10.: - (Helsinki-Jyväskylä)
Yht. 2h 15min
Kaunista katseltavaa!
Tällä viikolla olen jo hieman saanut kiinni treenaamisesta. Ensi viikolla alkaa totisempi asenne ensi kautta varten.
Hausmylly - Ikävä lokakuu
torstaina, lokakuuta 16, 2008
KortSuCup 2. osakilpailu
Eilen käytiin KortSuCupin toinen osakilpailu. Kilpailukutsussa luki seuraavaa:
"Keskiviikkona kaikki raihnaiset, pitkän kauden käytössä olleet kortsut mukaan ensimmäiseen PyJuSu (pyöräjuoksusuunnistus)-tapahtumaan. Osallistuaksesi tarvitset kriteerit täyttävän polkupyörän (kaksi rengasta ja runko), karttamuovin, lenkkikengät ja aimo annoksen sopeutumiskykyä. Voin luvata, että tulossa on jotain ennennäkemätöntä. Taktikointi saa tässä reississä ihan uudet ulottuvuudet!"
Pyöräkanta olikin varsin monipuolista, maastopyöristä ruosteisiin mummopyöriin. Kyseessä oli yhteislähtö hajonnoin ja lopussa yhteinen putkiosuus. Vähintään kaksi hajontaa oli vedettävä pyörän selässä, mutta kaikki taisivat pyöriä kaikki. Kartta oli mielenkiintoinen. Meinasipa yksikin sankari putkiosuudella lähteä Laajavuoren taakse, kun ei mittakaava ollut iskostunut kunnolla päähän, mutta onneksi havaitsi virheensä. En ollut minä. Rasteja oli erittäin hankala huomata, sillä rasteina toimivat pienet siniset kreppinauhat eikä rastimääritteitä tietenkään ollut. Osallistujia meitä taisi olla noin 20, joten Kortepohjan asukkaita saattoi ihmetyttää, kun letkassa piha-alueiden läpi veti surutta useampi KortSuilija pyörien selässä järjetöntä vauhtia. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riitti. Huumoriakin aika tavalla.
"Keskiviikkona kaikki raihnaiset, pitkän kauden käytössä olleet kortsut mukaan ensimmäiseen PyJuSu (pyöräjuoksusuunnistus)-tapahtumaan. Osallistuaksesi tarvitset kriteerit täyttävän polkupyörän (kaksi rengasta ja runko), karttamuovin, lenkkikengät ja aimo annoksen sopeutumiskykyä. Voin luvata, että tulossa on jotain ennennäkemätöntä. Taktikointi saa tässä reississä ihan uudet ulottuvuudet!"
Pyöräkanta olikin varsin monipuolista, maastopyöristä ruosteisiin mummopyöriin. Kyseessä oli yhteislähtö hajonnoin ja lopussa yhteinen putkiosuus. Vähintään kaksi hajontaa oli vedettävä pyörän selässä, mutta kaikki taisivat pyöriä kaikki. Kartta oli mielenkiintoinen. Meinasipa yksikin sankari putkiosuudella lähteä Laajavuoren taakse, kun ei mittakaava ollut iskostunut kunnolla päähän, mutta onneksi havaitsi virheensä. En ollut minä. Rasteja oli erittäin hankala huomata, sillä rasteina toimivat pienet siniset kreppinauhat eikä rastimääritteitä tietenkään ollut. Osallistujia meitä taisi olla noin 20, joten Kortepohjan asukkaita saattoi ihmetyttää, kun letkassa piha-alueiden läpi veti surutta useampi KortSuilija pyörien selässä järjetöntä vauhtia. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riitti. Huumoriakin aika tavalla.
tiistaina, lokakuuta 14, 2008
25manna 2008, Danderyd
Pyörähdettiin viime viikonloppuna iloisen MS Parma-porukan kanssa 25mannassa Danderydissä, Sveanmaassa. Itselläni viikonloppu alkoi perinteiseen malliin istumalla 3,5h junassa kohti etelää, tällä kertaa Turkua. Heti satamassa oli jo rento fiilis, asiaan saattoi vaikuttaa hyöty- ja loppusuorafunktion spekuloinnin jatkaminen tOden ja Samulin kanssa. Jesse taisi pyöritellä silmiään vieressä.
Menomatkalla kohokohtiin kuului ehdottomasti Danny Show, mutta tosisatsarit taisivat jo olla nukkumassa, kun Iso-D veti väsyneen shownsa. Toinen kohokohta oli TuS:n tarjoilujen nauttiminen salaa laivan konferenssiosastolla. Kiusa se on pienikin kiusa.
Kisapäivän aamuna aamupalapöydässä alkoi jännitys. Yleensä jännitys alkaa vasta lähtökarsinassa, missä olen joskus huomannut sykemittarin paukuttavan uskomattomia lukemia seisoessani paikallani. Mannassa jännittää eniten sitä, toimiiko Sport-Ident. Omaa jännitystä lisäsi oma osuuteni suhteessa Sport-Identin toimivuuteen.
Juoksin siis kakkosjoukkueen ankkurina, pisintä latua taas tiedossa. Ennen lähtöä hieman jopa pelotti vauhti, millä Rinkebyskogenissa oli vedettävä, sillä vk-lenkit olivat jääneet vähälle. Melkein heti lähdön jälkeen RR2:n Pyry Niemi veti ohi jonkun ruotsalaisen kanssa, katselin, että kulku on sen verran kevyen näköistä pojilla etten lähde perään, mutta metsäosuudella ykköselle sain kaksikon taas näköpiiriin ja päätin yrittää kiskoa kaksikon kiinni. Kaksikko hävisi tiheikköön ja itse ajauduin liikaa vasemmalle. Ensimmäinen ja kisan ainut pummi ykköselle. RR2/SWE-juna meni, mutta tuli seuraava. Polkuosuuksilla jäin seuraavasta kolmikosta, mutta metsäosuuksilla ja rasteilla sain aina kiinni. Tätä kissa-hiiri-leikkiä jatkui aina varvaukseen asti, jonka jälkeen olin jo aivan lopussa. Varvauksen jälkeisen osuuden radasta vedin todella isolla pensselillä, sillä hapot olivat korvissa asti ja aivotoiminta lähes olematonta. Maalissa reisi kramppasi. Järkevämmällä vauhdinjaolla tulos olisi ollut huomattavasti parempi. Joukkueen sijoitus 92./354.
Paluumatkan voi tiivistää seuraavaan: "Räikkä laulaa, kansa huutaa...Amaa!"
Mannan myötä kausi on paketissa, mitä nyt Map-viestissä luultavimmin käyn pyörähtämässä harjoitusmielessä.
Menomatkalla kohokohtiin kuului ehdottomasti Danny Show, mutta tosisatsarit taisivat jo olla nukkumassa, kun Iso-D veti väsyneen shownsa. Toinen kohokohta oli TuS:n tarjoilujen nauttiminen salaa laivan konferenssiosastolla. Kiusa se on pienikin kiusa.
Kisapäivän aamuna aamupalapöydässä alkoi jännitys. Yleensä jännitys alkaa vasta lähtökarsinassa, missä olen joskus huomannut sykemittarin paukuttavan uskomattomia lukemia seisoessani paikallani. Mannassa jännittää eniten sitä, toimiiko Sport-Ident. Omaa jännitystä lisäsi oma osuuteni suhteessa Sport-Identin toimivuuteen.
Juoksin siis kakkosjoukkueen ankkurina, pisintä latua taas tiedossa. Ennen lähtöä hieman jopa pelotti vauhti, millä Rinkebyskogenissa oli vedettävä, sillä vk-lenkit olivat jääneet vähälle. Melkein heti lähdön jälkeen RR2:n Pyry Niemi veti ohi jonkun ruotsalaisen kanssa, katselin, että kulku on sen verran kevyen näköistä pojilla etten lähde perään, mutta metsäosuudella ykköselle sain kaksikon taas näköpiiriin ja päätin yrittää kiskoa kaksikon kiinni. Kaksikko hävisi tiheikköön ja itse ajauduin liikaa vasemmalle. Ensimmäinen ja kisan ainut pummi ykköselle. RR2/SWE-juna meni, mutta tuli seuraava. Polkuosuuksilla jäin seuraavasta kolmikosta, mutta metsäosuuksilla ja rasteilla sain aina kiinni. Tätä kissa-hiiri-leikkiä jatkui aina varvaukseen asti, jonka jälkeen olin jo aivan lopussa. Varvauksen jälkeisen osuuden radasta vedin todella isolla pensselillä, sillä hapot olivat korvissa asti ja aivotoiminta lähes olematonta. Maalissa reisi kramppasi. Järkevämmällä vauhdinjaolla tulos olisi ollut huomattavasti parempi. Joukkueen sijoitus 92./354.
Paluumatkan voi tiivistää seuraavaan: "Räikkä laulaa, kansa huutaa...Amaa!"
Mannan myötä kausi on paketissa, mitä nyt Map-viestissä luultavimmin käyn pyörähtämässä harjoitusmielessä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
