KortSuCup 2. osakilpailu

Eilen käytiin KortSuCupin toinen osakilpailu. Kilpailukutsussa luki seuraavaa:

"Keskiviikkona kaikki raihnaiset, pitkän kauden käytössä olleet kortsut mukaan ensimmäiseen PyJuSu (pyöräjuoksusuunnistus)-tapahtumaan. Osallistuaksesi tarvitset kriteerit täyttävän polkupyörän (kaksi rengasta ja runko), karttamuovin, lenkkikengät ja aimo annoksen sopeutumiskykyä. Voin luvata, että tulossa on jotain ennennäkemätöntä. Taktikointi saa tässä reississä ihan uudet ulottuvuudet!"

Pyöräkanta olikin varsin monipuolista, maastopyöristä ruosteisiin mummopyöriin. Kyseessä oli yhteislähtö hajonnoin ja lopussa yhteinen putkiosuus. Vähintään kaksi hajontaa oli vedettävä pyörän selässä, mutta kaikki taisivat pyöriä kaikki. Kartta oli mielenkiintoinen. Meinasipa yksikin sankari putkiosuudella lähteä Laajavuoren taakse, kun ei mittakaava ollut iskostunut kunnolla päähän, mutta onneksi havaitsi virheensä. En ollut minä. Rasteja oli erittäin hankala huomata, sillä rasteina toimivat pienet siniset kreppinauhat eikä rastimääritteitä tietenkään ollut. Osallistujia meitä taisi olla noin 20, joten Kortepohjan asukkaita saattoi ihmetyttää, kun letkassa piha-alueiden läpi veti surutta useampi KortSuilija pyörien selässä järjetöntä vauhtia. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riitti. Huumoriakin aika tavalla.

25manna 2008, Danderyd

Pyörähdettiin viime viikonloppuna iloisen MS Parma-porukan kanssa 25mannassa Danderydissä, Sveanmaassa. Itselläni viikonloppu alkoi perinteiseen malliin istumalla 3,5h junassa kohti etelää, tällä kertaa Turkua. Heti satamassa oli jo rento fiilis, asiaan saattoi vaikuttaa hyöty- ja loppusuorafunktion spekuloinnin jatkaminen tOden ja Samulin kanssa. Jesse taisi pyöritellä silmiään vieressä.

Menomatkalla kohokohtiin kuului ehdottomasti Danny Show, mutta tosisatsarit taisivat jo olla nukkumassa, kun Iso-D veti väsyneen shownsa. Toinen kohokohta oli TuS:n tarjoilujen nauttiminen salaa laivan konferenssiosastolla. Kiusa se on pienikin kiusa.

Kisapäivän aamuna aamupalapöydässä alkoi jännitys. Yleensä jännitys alkaa vasta lähtökarsinassa, missä olen joskus huomannut sykemittarin paukuttavan uskomattomia lukemia seisoessani paikallani. Mannassa jännittää eniten sitä, toimiiko Sport-Ident. Omaa jännitystä lisäsi oma osuuteni suhteessa Sport-Identin toimivuuteen.

Juoksin siis kakkosjoukkueen ankkurina, pisintä latua taas tiedossa. Ennen lähtöä hieman jopa pelotti vauhti, millä Rinkebyskogenissa oli vedettävä, sillä vk-lenkit olivat jääneet vähälle. Melkein heti lähdön jälkeen RR2:n Pyry Niemi veti ohi jonkun ruotsalaisen kanssa, katselin, että kulku on sen verran kevyen näköistä pojilla etten lähde perään, mutta metsäosuudella ykköselle sain kaksikon taas näköpiiriin ja päätin yrittää kiskoa kaksikon kiinni. Kaksikko hävisi tiheikköön ja itse ajauduin liikaa vasemmalle. Ensimmäinen ja kisan ainut pummi ykköselle. RR2/SWE-juna meni, mutta tuli seuraava. Polkuosuuksilla jäin seuraavasta kolmikosta, mutta metsäosuuksilla ja rasteilla sain aina kiinni. Tätä kissa-hiiri-leikkiä jatkui aina varvaukseen asti, jonka jälkeen olin jo aivan lopussa. Varvauksen jälkeisen osuuden radasta vedin todella isolla pensselillä, sillä hapot olivat korvissa asti ja aivotoiminta lähes olematonta. Maalissa reisi kramppasi. Järkevämmällä vauhdinjaolla tulos olisi ollut huomattavasti parempi. Joukkueen sijoitus 92./354.

Paluumatkan voi tiivistää seuraavaan: "Räikkä laulaa, kansa huutaa...Amaa!"

Mannan myötä kausi on paketissa, mitä nyt Map-viestissä luultavimmin käyn pyörähtämässä harjoitusmielessä.

Oravatonni 2008

Viikonlopun saldoa:

- Yli 10h kulkuneuvoissa
- 1,5h Mynämäen metsässä, n. 20min liikaa
- Märät avokalliot ja oikean kengän kantapäässä 1 nasta jäljellä
- tOde rankaisi
- Paluumatkalla maltoin olla menemättä ravintolavaunuun

Tarttis varmaan treenata ja ajatella.

SM-keskimatka

Muut juoksivat SM-keskimatkaa Porvoossa, minä parantelin flunssaa vanhoilla tavoilla lakeuksilla. Pummiton viikonloppu, kunto kesti ja mukavaakin oli. Täyrellistä!

Viime viikko oli puhdas nollaviikko ja nykyinen viikko jatkaa siitä mihin edellinen jäi.

Kesk, 48, 60, 4

Otsikko kertoo kaiken. Tai sitten ei mitään. Luvut ovat sijoitukseni syksyn kisoissa. Paremminkin olisi voinut mennä, mutta silloin olisi tarvinnut osata suunnistaa ja juosta.

10.8. Pihkarastit, kesk.
24.8. eGames, 48.
30.8. Husqvarna-kisa, 60.
31.8. HPV-kansalliset, 4. (AL)

Pihkarasteilla leivoin ensin kakkosta vähän ja heti perään kolmosta yli 10 minuuttia, pasmat sekosivat. Seuraavana oli vuorossa eGames. Siellä leivoin kakkosta kunnolla ja muita vähän vähemmän. Suunta kohti Sipoota ja Husqvarna-kisaa. Sipoossa koukin melkein jokaista, parhaana seiskaa, kun menin kasin kautta. Seuraavana päivänä oli vuorossa HPV:n kansalliset ja päätin, että koukut on koukittu ja vaikka kävelen, kunhan en tee virheitä. Ykköselle erittäin rauhassa ja kakkoselle minuutin koukku, loput putkeen, mutta melko hiljaa. Oli kivaa.

SM-pitkän ja -yön aikaan oli muuttohommia, joten jätin ne väliin keskittyen keskimatkaan. Treeniä kertyi hyvin, mutta viime sunnuntaina iski flunssa, jota parantelen parhaillaan ja lauantainen SM-keskimatka Porvoossa jää väliin. Harmittaa kunnolla, koska jää "kaksi" hyvää kisaa väliin.

Viestejähän on sitten tarjolla vielä yllin kyllin. Itse suuntaan Ruotsiin ainakin 25mannaan ja ehkä Smålandskavleniin, Suomessa ehkä Halikko- ja Map-viestiin. Map-viestin kanssa samaan aikaan järjestetään kuitenkin NSM Uppsalassa minne myös mieli tekisi.

Kuun alussa muutin todellakin Jyväskylään Laajavuoren kupeeseen, jotta saisin opintojani edes johonkin suuntaan. Samalla olisi tarkoitus talven aikana kehittää itseään suunnistajana taas korkeammalle tasolle. Halu on kova ja olosuhteet loistavat, enää ei puutu kuin tekeminen. Syksyn kohokohtiin kuuluu luonnollisesti Kurkocup!